Palveluita veneilijöille Lököressä ja lähistöllä
Pyhtään kunnan kotisataman Lökören alueella on neljä venelaituria, joissa on yhteensä noin 200
venepaikkaa ja kaksi vieraspaikkaa. Alueelta löytyy lisäksi veneenlaskuluiska ja muita palveluita veneilijöille,
mm. septityhjennys, sähköpisteitä, jätehuolto, vesiposti ja polttoainejakelu.
Satamassa toimii tunnelmallinen kesäkahvila Sagitta, jonka terassilla on kesäisin keikkoja, ja Huutjärven ja
Siltakylän palvelut ovat alle kahden kilometrin päässä.
Vuodesta 1993 lähtien Lökören alueella on elokuun puolivälissä järjestetty perinteiset Pyhtään
Saaristomarkkinat.
Lökören alueen historiaa
Lökören matalan, hiekkaisen niemen kärjen läntisellä rannalla sijaitsevat myös jäänteet tykkipatterista, joka on rakennettu viimeistään Kustaan sodan aikana 1788–1790. Lökören tykkipatteri on mitä todennäköisimmin nähnyt varsin kiivaitakin taisteluita, ja sitä ovat ilmeisesti hyödyntäneet niin venäläiset kuin ruotsalaisetkin joukot.
Kesäkuun lopulla 1789 Kustaa III:n ruotsalaisjoukot hyökkäsivät venäläisiä vastaan Kymijoen varrella mm. Pyhtään Hirvikoskella ja Ahvenkoskella. Venäläiset perääntyivät Siltakylän kautta Sutelaan, ja asettuivat siellä puolustusasemiin. Kustaa III saapui alueelle heinäkuun puolivälissä ja jatkoi hyökkäystä kohti Haminaa. Syyskuun 1789 alussa venäläiset tekivät vastahyökkäyksen. Erään tiedon mukaan venäläiset yrittivät 1.9.1789 noin 6000 miehen ja 16 tai 18 kaleerin (eri lähteissä annetaan eri tietoja) voimalla tehdä maihinnousun Siltakylään, joka tuolloin oli edelleen ruotsalaisten hallussa. Vänrikki Hägerflyckt ja hänen 120 miestään puolustivat hiljattain pystytettyä patteria kiivaasti, kunnes Siltakylään sijoitetuista ruotsalaisjoukoista saatiin apua. Taistelua kesti koko päivän aamukymmenestä viiteen iltapäivällä, ja venäläiset menettivät taisteluiden tuoksinassa ainakin kaksi kaleeria. Taistelu kuitenkin päättyi siihen, että
ruotsalaisjoukot perääntyivät Siltakylän kautta länteen polttaen mennessään Kymijoen sillat ja tienvarren talot.
Seuraavana keväänä, tarkemmin sanottuna 18.5.1790, yrittivät puolestaan ruotsalaiset maihinnousua Siltakylään, mutta venäläisillä oli tuolloin alueella useampia hyvin varusteltuja pattereita – osa niistä mahdollisesti Lököressäkin, vaikkei niitä enää maastossa näykään – ja ruotsalaisjoukot joutuivat perääntymään.
Kuva: Historian kuvakokoelma, Museovirasto.
Lökören patterista on jäljellä kaksi toisiinsa nähden suorassa kulmassa olevaa rintasuojan osaa, ja sen pohjoisosan muodostaa hiekkavalli, joka tosin on kulunut ajan saatossa lähes näkymättömiin. Vielä 1960-luvun lopulla pohjoisvallista erottui neljä rintasuojaan tehtyä ampuma-aukkoa. Myös rintasuojat ovat kärsineet kulkemisesta sekä mopoilusta ja maastopyöräilystä alueella.
Lue lisää:
Lökören satama: http://www.lokore.fi/
Lökören satama Pyhtään kunnan sivuilla: https://pyhtaa.fi/fi/lokore
Lökören patteri Museoviraston sivuilla: https://www.kyppi.fi/palveluikkuna/mjreki/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=1000002105
Kertomus virkamatkasta, jonka HuK Lasse Laaksonen suoritti Pyhtään Siltakylän Lököreen 13.10.1969: https://www.kyppi.fi/palveluikkuna/raportti/read/asp/r_ryraportti_det.aspx?RAPORTTI_ID=8076
Helena Honka-Hallila: Pyhtään historia 1743–2014. Pyhtään kunta, Helsinki 2015.