Perinteikäs liikuntapaikka

Lapinvuoren rinteen urheilukäytöllä on pitkät perinteet: rinteeseen rakennettiin ensimmäinen hyppyrimäki jo 1920-luvulla. Sitä seurannut mäki kaatui myrskyssä 1960-luvulla, ja Virolahden kunnan oltua ilman hyppyrimäkeä 30 vuotta rakennettiin talkoin uusi K-45 hyppyrimäki 1990-luvulla. Hyppyrimäen K-piste kertoo, miten pitkälle mäestä voidaan turvallisesti hypätä.

Alueellisten kilpailujen lisäksi Lapinvuoren mäessä hypättiin aikanaan vuosittain jopa kahdet kansalliset kisat, joihin saatiin paikalle myös Suomen mäkihypyn huippuja. Aivan ensimmäisen hypyn mäen ensimmäisissä kisoissa vuonna 1994 hyppäsi mäkihyppylegenda Matti Nykänen. Nykänen ei 34 metrin hypyllään kilpailussa pärjännyt, mutta katsojia paikalla oli pitkälti yli tuhat.

Mäen yhä voimassa olevan ennätyksen hyppäsi toinen suomalaislegenda Toni Nieminen. Hänen ennätyshyppynsä oli 50 tai 52 metrin pituinen – niin pitkä, ettei sellaiseen ollut varauduttu eikä sitä pystytty tarkasti edes mittaamaan!

Hyppyrimäen rinteen uusi elämä

Koska kunnasta ei enää juuri löytynyt mäkihypyn harrastajia eikä hyppyrimäelle enää ollut tarvetta, purettiin huonoon kuntoon mennyt mäki vuonna 2020. Kyläyhdistyksen toteuttamassa hankkeessa hyppyrimäen alastulorinteeseen rakennettiin puiset kuntoportaat ja toiset vastaavanlaiset portaat Klamilan Lantviikinvuorelle.

Lapinvuoren kuntoportaista sai niiden rakennusvaiheessa lunastaa itselleen nimikkoaskelman, johon kaiverrettiin vapaavalintaisesti ostajan oma nimi, kannustuslause, oman yrityksen tai vaikkapa koiran nimi. Kaiverruksia onkin hauska lueskella matkalla Lapinvuoren huipulle. Lapinvuoren kuntoportaiden yläpäästä löytyy laavu ja nuotiopaikka, jossa voi syödä eväitä tai paistaa makkaraa. Laavulta löytyy polttopuitakin varattuna retkeilijöiden käyttöön.

Lapinvuoren monipuolisella liikunta- ja virkistysalueella on kuntoportaiden lisäksi valaistu, vaihtelevamaastoinen pururata kesäisin lenkkeilyä ja talvisin hiihtoa varten, metsämaastossa oleva frisbeegolfrata sekä luontokuntosali.

Oivallinen paikka luonnon tarkkailuun

Kuntoilutarkoituksensa ohella portaat toimivat myös elämys- ja näköalapaikkoina, sillä kummastakin kohteesta avautuu näkymä merelle, ja molemmista käsin on hyvä seurata lintujen kevät- ja syysmuuttoa, arktikaa.

Arktikan (arktisilla alueilla pesivien vesi- ja rantalintujen muutto talvehtimisalueilta pesimäalueille Jäämeren rannoille ja tundralle Euroopan ja Siperian pohjoisosiin) pääreitti kulkee Suomenlahtea pitkin itään Laatokalle, Ääniselle ja Vienanmerelle. Niinpä Virolahden rannikolla nähdäänkin Suomen suurimmat muuttolintumassat. Arktika kestää huhtikuun lopulta kesäkuulle, ja se koostuu miljoonista vesilinnuista, hanhista ja kahlaajista. Syksyn arktikassa lintuja on tavallisesti vielä enemmän, pesinnän onnistumisesta riippuen.

Sivun Linkit

Lapinvuoren liikunta- ja virkistysalue

Lapinvuori Virojoen kyläyhdistyksen sivustolla

Virolahden Arktika-päivien sivusto

Arktisten lintujen muutto, arktika, on yksi näyttävimmistä lintumaailman tapahtumista.

”Purettavan Virojoen hyppyrimäen mäkiennätyksen hyppäsi Toni Nieminen — Katso miltä hylätyllä hyppyrimäkialueella näyttää nyt” Kymen Sanomat 18.10.2019

Kuntoportaat rakentaneen hankkeen Facebook-sivu (alla linkki) : Kunto & Maisema

Leaderkehykset Instagram – jaa omia kuviasi aihetunnuksella #leaderkehykset #virolahti

Kuva: Sanna Lönnfors.