Tervetuloa Klamilan kalasatamaan Suomenlahden rannalle! Klamilan kalasataman alue on ollut aktiivinen jo 1300 -luvulta lähtien: Virolahti on mainittu kauppapaikkana ensimmäisen kerran jo vuonna 1336 ja kirkkopitäjänä vuonna 1370.
Klamilan kylä
Klamilan kylä noin 1,5 kilometrin päässä satamasta on saanut nimensä Klamin suvusta, jonka tunnetuin edustaja on säveltäjä Uuno Klami (1900–1961). Klamia on sanottu suomalaisista säveltäjistä taitavimmaksi orkesterin käyttäjäksi. Hänen muistomerkkinsä sijaitsee kirkon edessä.
Kylä on kehittynyt Vanhan Viipurintien varteen. Tien historiasta kertoo 1900-luvun alussa rakennettu vanha kiviholvisilta Uuno Klamin tien varrella. Vaikka Klamilan kylällä on pitkä historia, kylän vanhimmat rakennukset ovat peräisin 1800-luvun loppupuoliskolta, sillä kylän keskusta tuhoutui suuressa tulipalossa vuonna 1865.
Klamilan alueella on noin 700 vakituista asukasta, mutta kesäisin kesäasukkaat moninkertaistavat alueen asukasluvun. Klamila on valittu vuosina 2006 ja 2016 Kymenlaakson vuoden kyläksi ja kylän satama veneilijöiden suosikkisatamaksi vuosina 2010-2012.
Laivanrakennusta ja seprakauppaa Viroon
Kalastuksella, merenkululla ja laivanrakentamisella on Klamilan seudulla pitkät perinteet. Seudulla kalastettiin etupäässä hailia eli silakkaa enimmäkseen nuotalla ja verkoilla, joita löytyikin liki joka talosta.
Merenkulkija- ja laivanrakennussuvuista tunnetuimpia ovat olleet Klamit ja Malmit. Laivuri Erik Klami purjehti vuonna 1857 Egyptin Aleksandriaan saakka Valpas-nimisellä prikillään, ja vuonna 1866 Hurpunvuoren edustalla rakennetulla parkkilaiva Avulla Mustallemerelle. Erityisen tuotteliaita Virolahden alueen laivanrakentajat olivat 1870-luvulla. Laivoja rakennettiin Klamilassa todennäköisesti Kelkkaniemellä, ja lukuun ottamatta rautakettinkejä ja -ankkureita saatiin lähes kaikki laivojen rakennustarpeet omasta pitäjästä.
Myös talonpoikaispurjehduksella on alueella pitkät perinteet. Jo 1300-luvulta on tietoja talonpojista, jotka ovat omilla laivoillaan purjehtineet Viroon. Viroon vietiin pääsääntöisesti silakkaa, joka vaihdettiin etupäässä rukiiseen. Tämän seprakaupaksi (sepra on balttilaisperäinen sana, joka tarkoittaa esim. seuraa, hyvää tuttua tai ystävää) kutsutun vaihtokaupan tiimoilta tehtiin kahdesti vuodessa matkoja Suomenlahden rannikolta ja saaristosta, keväisin ja syksyisin. Klamilan kalasataman alueelta löytyy muistomerkki talonpoikaispurjehdukselle.
Satama
Sota-aikana Klamilan kalasatama toimi Suomen laivaston tykkiveneiden ja muiden alusten suojasatamana. Jatkosodan aikaan satamassa toimi torpedovenelaivue, ja kesällä 1943 Klamila toimi myös Merivoimien esikuntalaivan Merikotkan asemapaikkana. Alus oli sijoitettu Hurpunvuoren kallion edustalle Klamilanlahdelle ja peitetty naamiointiverkolla, johon oli kiinnitetty havuja, eikä alusta erottanut edes vastapäiseltä laiturilta sadan metrin päästä. Myös Suomen marsalkka Mannerheim vieraili Klamilassa tarkastamassa torpedovenelaivueen heinäkuussa 1943.
Nykyisin Klamilan tuulilta suojainen venesatama on Virolahden suurin satama. Se tarjoaa 15 vierasvenepaikkaa ja lukuisia palveluita – esimerkiksi ravintola, kioski, polttoainemyynti veneisiin sekä pyykinpesumahdollisuus. Kalasataman lähistöstä löytyy myös pururata, frisbeegolfrata ja uimaranta sekä kuntoportaat. Satama on myös suosittu paikka järjestää tapahtumia. Klamilan kyläyhdistys, Klamilan seutu ry, järjestää siellä vuosittain syksyllä perinteiset, jo vuodesta 1993 järjestetyt Silakkamarkkinat.
Kalasatamassa on järjestetty myös hapanvellijuhlia. Hapanvelli on Virolahden perinneruoka. Sen valmistukseen käytetään ruistaikinajuurta, perunaa ja herneitä, ja se muistuttaa hieman hernekeittoa, mutta on maultaan happamampi. Hapanvelliä ei valmisteta aivan käden käänteessä, sillä jo kuivattujen herneiden liotus voi vaatia 12 tuntia. Hapanvelli nautitaan perinteisesti voisilmällä ruisleivän ja kylmän maidon kera.
Kuva: Walter Jokinen. Sotamuseo. SA-KUVA
Sataman läheisyydessä esiintyy liito-oravia ja lepakoita. Kesällä voi havaita Lantviikinvuoren kallioketojen uhanalaisia perhoslajeja. Satama-alueella esiintyy myös paljon erilaisia lintulajeja ja keväällä alueella voi seurata arktisten lintujen muuttoa, arktikaa. Juuri Virolahden rannikolla näkee Suomen suurimmat muuttolintumassat.
Meri on olennainen osa Klamilaa, ja sen tilanne ja veden korkeus ovat Klamilassa aina sopivia puheenaiheita.
Tutustu lisää
Klamilan venesataman kotisivut
Tietoa Klamilan satamasta Vene-lehden sivustolla
Klamila Visit Virolahti -sivustolla
Museotie Visit Virolahti -sivustolla
Klamilan kalasataman alueen arkeologinen vedenalaisinventointi, 2016
Hapanvelli Virolahden kunnan kotisivuilla
Miehikkälän ja Virolahden kylätoimijat: Virolahti/Miehikkälä kylien kertomana. Kouvola 2012.
”Erkki Klami oli etevä merenkulkija ja talonpoikaissäädyn johtomies.” Helsingin Sanomat 16.12.2007,
Miehikkälän ja Virolahden kylätoimijat: Virolahti/Miehikkälä kylien kertomana. Kouvola 2012.
Alpo Lommi: Pohjakunnan kyläkirja I. Klamilan Seutu ry. Kotka 2003.
Yrjö Kaukiainen: Virolahden historia I. Virolahden kunta. Lappeenranta 1970.
Martti Favorin: Virolahden historia II. Virolahden kunta. Mikkeli 1992.