Hauhian vanha mylly rakennettiin Vaalimaanjoen Hauhiankoskeen vuonna 1881, mutta perimätiedon mukaan koskessa oli jo 1800-luvun alussa alkeellisempi vesilaitos, ns. härkinmylly. Myllyn puuhamiehinä olivat puuseppä Petter Lundgren ja talonpojat Emanuel Hauhia ja Eerikki Hauhia.

Vuonna 1885 myllyn osti mylläri Sylvester Mankki. Myllyllä riitti asiakkaita kesäaikaan, sillä muilla lähiseudun myllyillä usein oli pulaa vedestä. Hauhian myllyllä se ei ollut ongelma, sillä mylläri pystyi säätelemään veden juoksua yläjuoksulle asentamillaan patolaitteilla.

1900-luvun alkupuolella myllylle rakennettiin saha ja myöhemmin sotavuosina sähkögeneraattori, jolla saatiin kylälle sähkövalot. Sähkö oli tasasähköä, ja jännitettä säädettiin avaamalla ja sulkemalla turbiinia. Kuorma vaikutti jännitteeseen, ja kun ihmiset iltaisin nukkumaan mennessään sammuttivat valoja, kirkastuivat palamaan jääneet valot – ja aamulla päinvastoin – ellei generaattorin kierroslukua säädetty turbiinin vesimäärää säätelemällä. Se tehtiin myllyssä kääntämällä painavaa rautaista säätöpyörää. Tämä oli hankalaa etenkin talvella, kun turbiinin rattaat jäätyivät, ja piti mennä myllyn lattian alle hakkaamaan jäätä pois. Tilanne helpotti 1960-luvulla, kun kylälle saatiin kunnon sähköverkko.

Hauhian myllyn toiminta oli aikanaan varsin vilkasta: jauhamisen ja sahaamisen lisäksi siellä tehtiin päreitä ja hangattiin apilansiemeniä. Mylly oli tunnettu lestyjauhostaan, viljan ytimestä valmistetusta jauhosta, jota käytettiin nykyisen vehnäjauhon sijasta.

Myllyn vieressä sijaitsi ennen uittoränni, joka purettiin 1950-1960-luvulla. Hauhiankoski palautettiin vanhaan uomaansa vuonna 2021, jolla Vaalimaanjokeen nouseville kaloille luotiin uusia elinympäristöjä. Hauhiankosken kunnostus valittiin Kymenlaakson parhaaksi ympäristöteoksi vuonna 2021.

*Hauhiankosken nykyistä uomaa. Kuva: Sanna Lönnfors.*

Galleria Sylvi

Myllyn vieressä olevan talon pihapiiriä koristavat betoniveistokset ovat Sylvi Hauhian käsialaa. Pihapiirissä veistoksia on parisen sataa, ja sisältä galleriasta löytyy vielä tuhatkunta pienempää, savesta tehtyä veistosta. Veistosten aiheina ovat esimerkiksi eläimet, maatilan työt, Sylville tärkeät ihmiset sekä julkisuuden henkilöt.

Saviveistoksiin käytetty savi on nostettu Vaalimaanjoesta. Saven annettiin kuivua, ja sen jälkeen se hakattiin pölyksi ja sekoitettiin veden kanssa massaksi muovailua varten. Jokainen Sylvin taideteoksista on ainutlaatuinen. Sylvin veistokset ovat ns. ITE-taidetta (ITE = itse tehty elämä), Suomessa tehtyä, arjen ympäristössä kouluttamattoman taiteilijan käsistä syntyvää, tekijänsä näköistä taidetta.

Myllyn ympäristössä ja tienvarressa oleviin patsaisiin voi tutustua koska tahansa. Asuintalon pihapiirin taideteoksiin voi tutustua talonväen ollessa paikalla. Alueella vierailevia pyydetään kunnioittamaan asukkaiden yksityisyyttä ja huomioimaan muut tiellä liikkujat pysäköimällä vain merkityille paikoille ja noudattamalla varovaisuutta tiealueella.